Suurentunut kilpirauhanen oireet

Suurentunut kilpirauhanen oireet

Suurentunut kilpirauhanen, eli struuma, on yleinen vaiva, jota esiintyy noin 5-10 prosentilla suomalaisista. Kilpirauhanen on pieni rauhanen kaulan etuosassa, joka tuottaa hormoneja, jotka säätelevät kehon aineenvaihduntaa. Struuma voi olla oireeton tai aiheuttaa erilaisia oireita, riippuen sen suuruudesta ja sijainnista.

Suurentunut kilpirauhanen oireet
Suurentunut kilpirauhanen oireet

Struuman oireita

Struuman oireita voivat olla muun muassa:

Kaulalla näkyvä tai tunnettava kyhmy

Yksi tyypillisimmistä struuman oireista on kaulalle ilmaantunut kyhmy, jonka voi havaita itse tai lääkärin tekemässä tutkimuksessa.

Tunne, että paidankaulus ahdistaa

Joskus struuma voi painaa niin paljon, että se tuntuu ahdistavalta pukeutuessa.

Heikentynyt ääni

Struuma voi painaa kurkkua ja häiritä äänenmuodostusta.

Vaikeus hengittää tai niellä

Jos struuma on suuri, se voi painaa henkitorvea tai ruokatorvea, mikä vaikeuttaa hengitystä tai nielemistä.

Kipu kaulalla

Joillakin henkilöillä struuma voi aiheuttaa kipua tai arkuutta kaulalla.

Yskä

Iso struuma voi aiheuttaa yskää, koska se painaa henkitorvea.

Kasvojen punoitus

Joskus struuman aiheuttama paine voi saada kasvot punoittamaan.

Hermostuneisuus

Kilpirauhasen toiminta vaikuttaa hermoston toimintaan. Liikatoiminnassa henkilö voi tuntea itsensä levottomaksi tai jännittyneeksi.

Sydämen kiihtynyt syke

Kilpirauhashormonit vaikuttavat sydämen toimintaan. Liikatoiminnassa sydän voi lyödä nopeammin kuin normaalisti.

Hikoilu

Liikatoiminta voi myös aiheuttaa runsasta hikoilua.

Laihtuminen

Liikatoiminnassa kehon aineenvaihdunta kiihtyy, mikä voi johtaa laihtumiseen.

Väsymys

Vaikka liikatoiminnassa kehon aineenvaihdunta onkin aktiivisempaa, henkilö voi silti tuntea väsymystä.

Muutokset mielialoissa

Kilpirauhasen toiminta vaikuttaa myös mielialaan. Liikatoiminnassa henkilö voi tuntea itsensä ärtyneeksi tai masentuneeksi.

Hiustenlähtö

Hiustenlähtö voi olla seurausta kilpirauhasen toimintahäiriöstä.

Kuivat iho ja hiukset

Kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa ihon kuivumista ja kutinaa sekä hiustenlähtöä.

Tunnottomuus tai pistely raajoissa

Joskus kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa tunnottomuutta tai pistelyä raajoissa.

Struuman syyt

Struuman syntymekanismi ei ole täysin selvä, mutta siihen vaikuttavat useat eri tekijät. Yleisimpiä syitä ovat:

Perinnöllisyys

Kilpirauhasen toiminnassa on perinnöllisiä tekijöitä, joten joillakin henkilöillä voi olla taipumusta struumaan.

Jodin puutos

Jodi on tärkeä tekijä kilpirauhashormonien tuotannossa. Jos ruokavaliossa ei ole tarpeekksi jodia, se voi johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan ja sitä kautta struumaan.

Autoimmuunisairaudet

Autoimmuunisairaudet, kuten Hashimoton kilpirauhastulehdus tai Basedowin tauti, voivat aiheuttaa kilpirauhasen toimintahäiriöitä ja sitä kautta struumaa.

Tietyt lääkkeet

Jotkut lääkkeet, kuten interferoni tai amiodaroni, voivat häiritä kilpirauhasen toimintaa ja aiheuttaa struumaa.

Ikä

Struuma on yleisempää iäkkäillä kuin nuorilla.

Sukupuoli

Suomessa struuma on yleisempää naisilla kuin miehillä.

Struuman diagnosointi

Struuman diagnosointiin riittää yleensä kaulan palpaatio ja kilpirauhaskokeiden otto. Kilpirauhashormonien määritys verikokeella antaa tietoa kilpirauhasen toiminnasta. Jos kilpirauhaskokeissa on poikkeavuuksia tai struuma on suuri, voidaan tehdä myös muita tutkimuksia, kuten ultraäänitutkimus tai ohutneulanäyte.

Ultraäänitutkimuksessa lääkäri tutkii kilpirauhasen rakennetta ja sen sijaintia kaulassa. Ohutneulanäytteessä puolestaan otetaan näyte kilpirauhasesta ohuen neulan avulla, jotta voidaan varmistaa, että kyseessä ei ole pahanlaatuinen kyhmy.

Struuman hoito

Struuman hoito riippuu sen aiheuttajasta ja oireiden vakavuudesta. Joissakin tapauksissa struuma saattaa hävitä itsestään ilman hoitoa. Jos struuma aiheuttaa oireita tai sen syy on kilpirauhasen toimintahäiriö, hoidoksi voidaan suositella lääkitystä tai leikkaushoitoa.

Lääkehoito

Jos struuman syynä on kilpirauhashormonien vajaatoiminta, hoitona voi olla korvaushoito eli hormonilääkitys. Hormonilääkkeellä pyritään korjaamaan kilpirauhashormonien puutos ja siten ehkäisemään struuman kasvua.

Mikäli struuman aiheuttajana on kilpirauhasen liikatoiminta, hoitona voi olla lääkitys, joka estää kilpirauhashormonien tuotantoa. Tämä auttaa laskemaan hormonitasoja ja siten myös struuman kokoa.

Leikkaushoito

Jos struuma on suuri tai aiheuttaa oireita, voi hoitona olla leikkaushoito. Leikkauksessa poistetaan osa tai koko kilpirauhanen. Leikkauksen jälkeen potilaalle aloitetaan hormonikorvaushoito.

Radiojodihoito

Toisinaan struumaa hoidetaan radiojodihoitona, jossa potilaalle annetaan radioaktiivista jodia sisältävä kapseli. Radioaktiivinen jodi kerääntyy kilpirauhaseen ja vähentää sen toimintaa. Hoitoa käytetään yleensä kilpirauhasen liikatoiminnan hoitona.

Struuman ennaltaehkäisy

Struumaa voi ehkäistä huolehtimalla riittävästä jodin saannista. Jodia saa esimerkiksi suolasta, kalasta ja äyriäisistä. Jodin puutoksen takia Suomessa on lisätty jodia suolaan vuodesta 1950 lähtien. Talvella kannattaa myös huomioida D-vitamiinin saanti, sillä sen puute voi häiritää kilpirauhasen toimintaa. Tärkeää on myös huolehtia terveellisestä ja monipuolisesta ruokavaliosta sekä välttää tupakointia.

Johtopäätökset

Suurentunut kilpirauhanen, eli struuma, on yleinen vaiva, jonka oireet voivat vaihdella sen sijainnin ja suuruuden mukaan. Struuman aiheuttajia ovat muun muassa perinnöllisyys, jodin puutos, autoimmuunisairaudet ja tietyt lääkkeet. Struumaa voidaan hoitaa lääkkeillä, leikkauksella tai radiojodihoitona riippuen sen aiheuttajasta. Struuman ennaltaehkäisyssä on tärkeää huolehtia riittävästä jodin saannista ja terveellisestä ruokavaliosta.

Oireiden ilmaantuessa kannattaa hakeutua lääkärin tutkimukseen, jotta mahdollinen struuma voidaan diagnosoida ja hoitaa tarvittaessa. Struumaa ei kuitenkaan ole syytä panikoida, sillä usein se on hoidettavissa hyvin ja sen ennuste on yleensä hyvä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *